Aaltomaista paranemista



Alvar Aalto (1898-1976) on Suomen tunnetuin arkkitehti, mutta kuinka hyvin tunnetaan Aallon suunnittelema Paimion Parantola, jolle Museovirasto on pyrkinyt saamaan UNESCO:n maailmanperintökohteen statuksen? Lähivuosina parantola on ollut useampaan kertaan otsikoissa.  Kohde oli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä pitkään myynnissä, kunnes uusi omistaja löytyi. Vaatimukset olivat korkeat ja ihan syystä.

"Ajatukset kokonaisuuden myynnistä palasteltuna eri kiinteistöihin sairaanhoitopiiri torppasi itse jo keväällä 2018. Syyskuussa sairaanhoitopiiri tarkensi toivovansa, että irtaimisto säilytetään alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan parantolassa. Sairaanhoitopiirille arvokkaan kokonaisuuden säilyttäminen tuleville polville on taloudellista voittoa suurempi arvo." - Paimion Parantola

Orgaanista teosta ei ole helppo tehdä hyvin, mutta Aalto onnistui siinä täydellisesti. Paimiossa sijaitseva parantola oli viimeisiä tuberkuloosin sairaaloita ja siitä syntyikin yksi kauneimmista ja nerokkaimmin suunnitelluista rakennuksista. Rakennuksessa on paljon pyöreitä muotoja, jotka tuovat jatkuvuutta ja tilan äärettömyyden tuntua.

Rakennus oli 60-luvulle asti tuberkuloosiparantola, jonka jälkeen se toimi Tyksin Paimion sairaalana


Siihen aikaan tuberkuloosia hoidettiin raikkaan ilman ja auringon avulla, joten Aalto suunnitteli parantolaan suuret avoimet parvekkeet. Rakennuksen suunnittelua edelsi kilpailu, jossa suunnitelman motto-osioon voittaja-Aalto olikin piirtänyt kisatyöhönsä pelkän ikkunan ilman "turhia" mottoja. Alvar Aalto onnistui ovelalla tavalla tuomaan uniikin luomuksensa entistä paremmin esille myös kilpailuissa. Hänen suunnitelmassa ikkunat oli muotoiltu ja sijoitettu niin, että ilma vaihtui huoneessa tehokkaasti.

Aalto oli myös tunnettu muotoilija ja suunnitteli kaikki huonekalut parantolaan itse. Esimerkiksi Artekin valmistama Paimio-nojatuoli, jota edelleen valmistetaan on alunperin suunniteltu Paimion parantolaan. Moni huonekalu on aikojen saatossa tuhottu, sillä ennen vanhaan ei vielä osattu arvostaa Aallon töitä. Samalla tavallahan Sibeliuksellekin kävi - kun joku tekee innovaation ja se on vielä liian omituinen sen ajan yleisölle, ei teosta ymmärretä. Tällä hetkellä Aallon ja Sibeliuksen teokset ovat tunnettuja ympäri maailmaa ja Duo Lehtinen & Lipasti harkitsee tutun ja turvallisen Sibeliuksen esittämistä vakavasti Paimion parantolan konsertissa kesäkuussa 2020.
Aallon toinen vaimo Elissa johti Aallon arkkitehtitoimistoa Aallon kuoleman jälkeen ja antoi teetättää parantolaan laajennuksen. Jännittävää sinänsä, ettei laajennuksesta järjestetty kilpailua eri toimistojen kesken, vaan tilaus päätettiin tehdä suoraan Aallon toimiston kanssa. Olikohan kyseessä kunnianosoitus Aallon muistolle? Tyyliltään merkittävästi muuttunut rakennus on ulkoa hyvin erilainen, mutta sisäpuolella pyrittiin muutokset tekemään koskematta Aallon muotoiluun. Sisätiloihin lisättiin mm. toimenpidehuoneet ja uima-altaat. Tosin julkisivukuvasta pystyy havaitsemaan, kuinka uniikit aurinkoterassit rakennettiin umpeen lääkäreiden tiloiksi. Alla olevassa kuvassa voit verrata ennen - jälkeen laajennuksen.
"Paimioon tuberkuloosiparantolaksi vuonna 1933 valmistunut rakennus oli arkkitehtien Alvar ja Aino Aallon kansainvälisen uran kannalta keskeinen. Yhdessä kaksi vuotta myöhemmin valmistuneen Viipurin kirjaston kanssa se nosti Aallot kansainväliseen tietoisuuteen. Suomalainen arkkitehtuuri ei ollut enää ainoastaan vaikutteiden vastaanottaja." - Alvar Aalto -säätiö
Duo Lehtinen & Lipasti esiintyy Paimion parantolassa lauantaina 6. kesäkuuta 2020


Kommentit