Pronssikaudelta keskiajalle

Pohjakaava Liedon Vanhalinnasta. Juhani Rinteen laatima vuoden 1909 kaivausten jälkeen
Varsinais-Suomen läpi virtaava Aurajoki kulkee Liedon läpi Turkuun. Liedossa 8 km päässä Turusta sijaitsevalla Linnavuorella oli kauan sitten "vanha linna", josta vuoren juurella kukoistava Liedon Vanhalinna on saanut nimensä. Linnavuori on 55 m korkea merenpinnasta. Se on korkein vuori koko seudulla ja sieltä näkee Turun tuomiokirkolle asti. Moni voi olla sitä mieltä, ettei Suomessa ole vuoria ollenkaan, mutta tämä vuori erottui tasaisesta maastosta niin hyvin, että sinne oli aikoinaan hyvä rakentaa linna. Vuorelle pääsy oli nimittäin mahdotonta, sillä rotkojen kohdat vuorelle olivat lähes pystysuorat ja joki suojeli myös hyvin vihollishyökkäyksiltä.
Metsä oli suomalaisille eläinten ja haltijoiden maailma, jossa käyttäydyttiin vieraana

Suomi oli keskenään sotivien heimojen alue ja ryöstöretkiä tehtiin ympäri Itämerta. Linnavuori oli kivikaudella meren ympäröimä, mutta meri vetäyty pikkuhiljaa ja pronssikauden loppuun mennessä se oli kiinnittynyt mantereeseen. Asutusta on ollut jo pronssikaudella (900 - 500 eaa.), joilta ajoilta on löydetty saviastian ja meripihkan palasia. Tuolloin pelättiin mereltä tulevia vihollisia ja rautakaudella (500-800 jee.) Linnavuoren mäelle alettiin rakentaa suojavarustuksia vihollisia vastaan. Arkeologit ovat löytäneet alueelta mm. nuolenkärkiä ja miekkoja.

"Linnavuoren laelta on vihollisen niskaan kaadettu kuumaa vettä tai tervaa." - Vanhalinnan museojohtaja Hannele Lehtonen

Asutusta oli eniten Varsinais-Suomen alueella aina keskiajalle asti, sillä siellä oli parhaat viljelysmaat ja vesireitit jotka helpottivat kulkemista. Sana Suomikin viittaa tarkemmin suomalaisen heimon asuttamaan alueeseen, joka oli käytännössä sama kuin Turun linnalääni aikoinaan eli nykyinen Varsinais-Suomi. Linnavuoren päällä asuttiin puisissa pirteissä ja majoissa ja tuolloin harrastettiin jopa kankaankudontaa sekä rauhan- ja leivänvalmistusta. Keskiajan rahalöydöt kertovat siitä, että Linnavuorella on ollut toimintaa vielä Turun kaupungin ja Turun Linnan perustamisen aikaan 1280-luvulla. Silloin käytiin torikauppaa sekä Gottlandin että Novgorodin kanssa, jolloin keksittiin sana tori eli "turku". Tuolloin Vanhalinna eli hohdokasta aikaa vauhdikkaana kylänä, jossa oli hienot kivetyt pihat ja käsityökeskukset.
Novgorodin kauppayhteydet ulottuivat Flanderista ja hansakaupungeista Ugran maahan asti, Skandinaviasta Astrahaniin ja Konstantinopoliin asti. Apollinari Vasnetsovin maalaus

Keskiajalla Suomi oli Ruotsin valtakuntaan kuuluva Itämaa, jossa oli noin 200 000 asukasta. Tuolloin Etelä-Suomi liitettiin osaksi Ruotsin kuningaskuntaa ja Turun linna toimi hyvänä suojana, jolloin asutus ja kaupankäyntikin siirtyi lähemmäksi Turkua. Samalla Aurajoen alin koski Halistenkoski otettiin tuotantokäyttöön, jonne myös muutettiin ja rakennettiin mm. mylly. Samoihin aikoihin rakennettiin "Suomen kansallispyhäkkö" Turun tuomiokirkko, aluksi puusta ja myöhemmin kivestä.

Turun Tuomiokirkko C.L.Engelin maalaamana1814

Ylellä on hauska testi siitä, selviäisitkö hengissä keskiajalla. Käy testaamassa taitosi 👈

Liedon Vanhalinna

Nykyinen uusklassinen päärakennus Vanhalinna valmistui 1930-luvulla. Tästä lisää tulevassa blogipostauksessa. Duo Lehtinen & Lipastin konserttisarjan yksi konserteista Liedon Vanhalinnassa 14. kesäkuuta 2020.

Kommentit