Paimion keltaiset portaat


Kuuluisat "keltaiset portaat" tunnetaan Amerikassa asti 
Paimion parantolassa on keltaisia portaita seitsemän kerroksen verran. Alun perin niiden pinta oli valmistettu kumista, mutta useiden remonttien jälkeen kumipintaa on jäljellä vain siivouskomeron verran. Kuuluisat "keltaiset portaat" tunnetaan Amerikassa asti ja niitä käy ihastelemassa noin 2000 turistia vuodessa. Kattavan opastetun kierroksen Paimion parantolaan voi tilata Magni Mundi Oy:ltä. 


Raikkaan ilman ja auringonvalon uskottiin helpottavan tuberkuloosin oireita, samoin puhtaassa mäntymetsässä kävely. Aalto suunnitteli parantolan ottaen huomioon valon ja ilman mahdollisimman tarkasti. Huhun mukaan Aaltoa pyydettiin myöhemmin vaihtamaan parantolan portaiden ja käytävien keltainen väri ruskeaksi, mutta Aalto halusi pysyä alkuperäisessä suunnitelmassaan. Keltainen oli jo tilattu, samoin materiaalit, ja värille oli syynsä - potilas näki auringon ja piristyi. Värit olivat kuin lääke.

Värille oli syynsä - potilas näki auringon ja piristyi

Suomalainen koristetaiteilija Eino Kauria (1903-1997) osallistui Aallon tarkkaan värisuunnitteluun ja hänen kerrotaan tehneen kaksi lähes identtistä värityssuunnitelmaa parantolaa varten.


Keltainen leikkisä väri oli hyvin epätyypillinen 30-luvulla
Portaiden pyöreä muoto ja sopivan matala, leveä askelmitta oli potilaille mahdollisimman mukava kulkea. Askelmitta on turvallinen myös lapsille, josta parantolan nykyinen vuokralainen MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö on tyytyväinen. Keltainen leikkisä väri oli hyvin epätyypillinen 30-luvulla, eikä Aalto kuulemma lopulta pitänytkään väristä. Energinen keltainen on kuitenkin edelleen tärkeä osa rakennuksen persoonallista tyyliä.


Potilashuoneiden leveät ikkunat Aalto kohdisti kaunista maisemaa vasten etelän suuntaan vastaanottamaan aurinkoa. Myös Aallon tavaramerkki "nauhaikkunat" oli suunniteltu piristämään potilaita värikkäiden yksityiskohtien avulla.
valo tulee pehmeämmin sisälle, jos ikkunat ovat hieman likaiset
Rakennuksen suuret ikkunat valaisevat läpi käytävän, jolloin valoa tulee molemmilta sivuilta. Aallon mukaan valo tulee pehmeämmin sisälle, jos ikkunat ovat hieman likaiset. Kuinkahan usein massiivisen parantolan ikkunoita pestiin ja oliko värillisten ikkunoiden tarkoitus myös pehmentää valoa?  


Paimion parantola avattiin vuonna 1932, jolloin nuoren Alvar Aallon maine alkoi kiriä myös ulkomaille. Rakennus suunniteltiin mäntymetsän korkeimmalle kohdalle, jonne rakennettiin myös ylilääkärin talo, rivitaloja, ruumishuone eli Ruusukellari, autotalleja ja muita teknisiä tiloja. Myöhemmin alueelle rakennettiin lisää rivitaloja sairaanhoitajille, sekä uusi lämpökeskus. Parantolaa pidetään edelleen yhtenä Aallon merkittävimmistä töistä.


Aulassa sijaitseva keltainen neuvontatiski on vuodelta 1958. Alunperin siinä oli pelkkä kehikko, jotta valo saattoi kulkea vapaasti koko tilassa. Kehikon ympärillä oli neuvonta ja sen viereen jätettiin huhujen mukaan kengät siisteyden ja hygienian takia. Mahtoiko sairaalan omistaja toivoa kehikon muodon jäljittelevän Aalto-maljakkoa? Samaa pohti Stefan, joka on kattavasta blogistaan päätellen käynyt jo lähes kaikissa Aallon suunnittelemissa rakennuksissa. Keltaisista portaista on hyvä aloittaa oma Aaltomatkailu ja samalla voi kuulla, kun Duo Lehtinen & Lipasti konsertoi Paimion parantolan salissa 6. kesäkuuta 2020.


Kommentit